Tiedemaailma tuottaa yrittäjyyttä – Suomen kyberalalle syntyy lupaavia akateemisia startup-yrityksiä

Aalto Startup Centerissä Espoossa kasvaa useita mielenkiintoisia teknologia-alan aloittelevia yrityksiä. Mukana on myös kyberturvallisuusalan kiinnostavia toimijoita. Eräs näistä on vahvan tieteellisen osaamisen pohjalta tuotteitansa kehittävä Xiphera Oy.

Vuonna 2017 perustetun yrityksen taustalla ovat Matti Tommiska ja Kimmo Järvinen. Molemmilla perustajista on teknisen alan tohtoritutkinto ja vahva tieteellinen tutkimustausta, mutta myös kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Xiphera on siis akateeminen startup-yritys sanan varsinaisessa merkityksessä.

Luotettavan tietoturvan kysyntä kasvaa

Xiphera ei ole täysin perinteinen ohjelmisto- ja kyberturvallisuusalan yritys, vaan tuottaa laitteistotason sulautettuja salausjärjestelmiä. Materiaalissa esiintyvät lyhenteet ja termit kuten FPGA, ASIC ja VHDL.

”Alalla on oma jargoninsa, mutta me haluamme myös kansanomaistaa keskustelua. Käytännössä tuotteemme ja ratkaisumme ovat suunnittelutiedostoja eli IP-lohkoja (Intellectual Property core), joilla järjestelmän laitteistotasolle liitetään sulautettu salauslohko. Tämä taitoyhdistelmämme on hyvin harvinainen”, korostaa Tommiska.

Nykyisin tuotteiden keskeisimpiä sovellusalueita ovat yhteiskunnan infrastruktuurin ja erilaisten turvallisuuskriittisten toimijoiden järjestelmät, nopeat ja suorituskykyiset tietoliikenteen infrastrukuurijärjestelmät sekä teollisuusautomaation kasvavat turvallisuus- ja tehokkuustarpeet. Siksi teknologian ehdoton luotettavuus on noussut yhä isompaan rooliin.

”Eräs haaste on tällä hetkellä riippuvuus tietyistä komponenttitoimittajista sekä laitteistotason mahdolliset haavoittuvuudet, joista on jo ollut julkistakin keskustelua”, muistuttaa Tommiska.

Kyse on kilpailukyvystä, mutta myös kansallisesta turvallisuudesta, maanpuolustuksesta sekä alan teollisen pohjan elinvoimasta ja sitä kautta samalla huoltovarmuudesta.

Kotimaiset korkeatasoiset turvallisuustuotteet tarvitsevat oman hyväksyntämenettelyn

Tietoturvan merkitys tulee väistämättä lisääntymään yhteiskuntien kasvavan digitaalisen verkottumisen seurauksena. 

Suomessa tuotetaan erittäin korkeatasoista salausteknologiaa ja kyberturvallisuustuotteita. Tällä hetkellä Suomesta kuitenkin puuttuvat menettelyt korkeimpien turvallisuustasojen tuotehyväksynnälle. Esimerkiksi Ruotsilla vastaava kyky on ollut jo useita vuosia.

Kyberturvallisuusalalla ollaan yksimielisiä, että Suomeen tarvitaan korkeimman tason salaustuotteita ja erittäin kipeästi niille myös kotimainen hyväksyntämenettely. Viesti viranomaisille ja päättäjille on selvä.

”Suomalaista osaamista ja luotettavuutta arvostetaan yhä enemmän ja juuri tällä hetkellä luotettavat kyberturvallisuustuotteet olisivat Suomelle iso mahdollisuus vientimarkkinoilla. Valitettavasti osa potentiaalistamme jää nyt käyttämättä”, muistuttaa Tommiska.

Osaaminen on yritystoiminnan ytimessä

Yhteiskunnallinen muutos on kasvattanut teknologia-alalle uuden yrittäjähenkisen sukupolven.

Xipherassa on kuitenkin todettu, että digitaalielektroniikan ja kryptografian kovia ammattilaisia on vaikea löytää. Ala on haastava ja vaatii osaamiselta paljon.

Digitaalielektroniikan osaamista oli Suomessa vielä 1990-luvulla paljon eikä se vieläkään ole hävinnyt, mutta alan opetus ja osaaminen on pääasiassa siirtynyt korkeammille abstraktiotasoille.

”Harva ymmärtää syvällisesti mitä tietokoneet oikeasti tekevät ja mihin se perustuu. Meillä tarvittaisiin lisää myös tietojenkäsittelyn teorian osaamista”, muistuttaa Järvinen.

Koulutusjärjestelmän suuntaan viesti on siis selvä. Suomeen tarvitaan väistämättä lisää kryptografian ja tietojenkäsittelyn kattavaa osaamista ja koulutusta. 

”Kaikki alalta valmistuvat työllistyvät tällä hetkellä varmuudella. Korkeatasoinen tietoturva lähtee perusteista”, korostavat molemmat akateemiset yrittäjät.