Kansainvälinen vertailu antaa suuntaa – kuinka syntyy turvallinen ja menestyvä digitaalinen Suomi?

Valtiovarainministeriön tilaamassa tutkimuksessa ”Digitaalisen turvallisuuden kansainvälinen vertailu” kootaan yhteen tietoja digitaalisen turvallisuuden ohjauksesta, tehtävistä, rakenteista, riskeistä ja resursseista tutkimuskohteiksi valituissa maissa. Mukana vertailussa olivat Suomen lisäksi Alankomaat, Ruotsi, Saksa, Iso-Britannia, Australia, Saksa, Venäjä, Israel ja Viro. Tutkimuksen toteuttajana toimi KPMG.

Digitaalinen turvallisuus – siis mikä?

Digitaalista turvallisuutta vertailtaessa huomio kiinnittyy terminologiaan. Käsitteiden sekamelskasta voi vetää johtopäätöksen, ettei se ole vakiintunutta. Onko siis kyse kyberturvallisuudesta, tietoturvallisuudesta vai digiturvasta? 

Digiturvalla tarkoitetaan usein samaa kuin kyberturvallisuudella. Digitaaliseen turvallisuuteen kuitenkin sisältyy kyberturvallisuuteen, riskienhallintaan, jatkuvuudenhallintaan, varautumiseen, tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviä asioita”, muistuttaa tietohallintoneuvos Tuija Kuusisto valtiovarainministeriöstä.

Voidaan sanoa, että digiturvan avulla turvataan kaikkien tarvitsemiemme digipalvelujen toimivuus ja yhteiskuntamme kyky selvitä erilaisista digimaailman häiriöistä ja hyökkäyksistä”, sanoo Kuusisto.

Digitaalisen ympäristön uhkiksi on tutkimuksen mukaan monissa maissa tunnistettu vihamielinen valtiollinen vaikuttaminen, kyberrikollisuus sekä kriittiseen infrastruktuurin suojaamiseen kytkeytyvät haasteet. Tietoturvan ja liiketoiminnan jatkuvuuden asiantuntija Karri Tomula KPMG:ltä pitää uhkien tunnistamista erittäin tärkeänä:  

Juuri uhkien hyvä tunnistaminen on täysin välttämätöntä, jotta digitaalisen turvallisuuden kehitystoimenpiteillä voi olla selkeä kohde ja tarkoitus”, korostaa Tomula.

Kansantaloudelliset hyödyt tunnistettu muutamissa maissa

Kyberturvallisuus ei tarjoa yhteiskunnille vain uhkia, vaan myös kasvavia mahdollisuuksia. Kaikissa verrokkimaissa kyberturvallisuuden aktiivisina toimijoina nähdään julkishallinto, elinkeinoelämä, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä kansalaiset. 

Muutamissa verrokkimaissa alan liiketoiminnan ja tutkimuksen kehityksessä on tunnistettu kansantaloudellisia hyötyjä. Kyberturvallisuusalan hyvällä kehityksellä tunnistetaan olevan miljardiluokan kauppapoliittista vaikutusta esimerkiksi uusina vientimahdollisuuksina.

Esimerkiksi Israel ja Alankomaat ovat onnistuneet luomaan toimivat puitteet digitaaliseen turvallisuuteen liittyvän liiketoiminnan kasvulle ja kehittymiselle”, Tomula toteaa.

Suomessa tutkimus- ja koulutusmaailman yhteistyö julkishallinnon ja elinkeinoelämän kanssa vaikuttaa tutkimuksen mukaan pistemäiseltä. Eräs tutkimuksen havainto oli, että maat, jotka ovat määrätietoisesti kehittäneet tieto- ja kyberturvallisuusosaamista, ovat onnistuneet kasvattamaan yksityisen sektorin toimijoiden kokoa ja lukumäärää.

Kohti keskitettyä ohjausmallia – mitä tapahtuu Suomessa?

Vertailussa käy ilmi, että kyberturvallisuuden hajaantuneet kansalliset ohjausmallit haastavat viranomaisia erityisesti toimivaltakysymyksissä ja kommunikaatiossa. Siksi ohjaus, koordinaatio ja valvontamallit näyttävät suuntaavan nyt kohti keskittämistä, jossa virastoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Suomessa on tehty viime vuosina työtä lainsäädännön kehittämiseksi. Samoin tämä on tunnistettu muissa maissa. Sen tulisi kuitenkin olla kansainvälistä. Se edellyttää vahvaa panostusta EU-tasoiseen säädösvalmisteluun ja vaikuttamiseen. Eräs johtopäätös on, että Suomessa tulee arvioida kriittisesti digiturvallisuuden johtamisrakenteita, vastuita ja rooleja. Myös meillä tulisi suunnata kansainvälisen kehityksen suuntaan.

Kuusiston näkemyksen mukaan merkittävä askel oikeaan suuntaan on kyberturvallisuusjohtajan tehtävän perustaminen liikenne- ja viestintäministeriössä huhtikuun alussa. Lisäksi valtiovarainministeriössä on asetettu uusi digitaalisen turvallisuuden strateginen johtoryhmä tämän vuoden alusta. Sen puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Päivi Nerg

Tämän ryhmän tehtävänä on luoda ja koordinoida kansallisen strategisen tason digitaalisen turvallisuuden yhteistoimintamallia. Eli olemme kyllä menossa myös Suomessa kohti keskitetympää mallia”, Kuusisto muistuttaa. 

Miten Suomi sijoittuu?

Kansainvälisten digitalisoitumista koskevien arviointien perusteella Suomi tunnetaan edelläkävijänä sekä yhteiskunnan digitalisoitumisen edellytysten osalta että kansalaisten ja yhteisöjen digitaalisten palveluiden tarjoajana. Kuinka turvallinen Suomi sitten lopulta on ja miltä tulevaisuus näyttää?

Karri Tomula korostaa, että kaikki vertailussa mukana olleet valtiot ovat digitaalisen turvallisuuden edelläkävijöitä ja Suomella on vahva asema vertailun monella osa-alueella:

Muiden maiden esimerkit kuitenkin osoittavat, että erityisesti kansalaisten osaamisen kehittäminen digitaalisessa turvallisuudessa on hyvin merkittävä menestystekijä turvallisen digitaalisen toimintaympäristön varmistamisessa”, sanoo Tomula.

Myös kyberturvallisuuden hallintaa ja varautumista koskevissa kansainvälisissä arvioinneissa Suomi on sijoittunut lähelle kärkivaltioita. 

Tähän asti olemme siis pärjänneet hyvin. Digitalisoitumiseen sekä digitaalisen toiminnan ja palveluiden turvaamiseen on jatkossa panostettava määrätietoisesti ja tasapainoisesti”, toteaa Kuusisto.

Voit lukea koko tutkimuksen maakohtaisine analyyseineen valtiovarainministeriön sivuilta: https://vm.fi/documents/10623/307681/Digitaalisen+turvallisuuden+kansainvälinen+vertailu/7aafe82e-86e7-7450-358c-f1adfeecb3e5/Digitaalisen+turvallisuuden+kansainvälinen+vertailu.pdf

Jaa:

Ajankohtaista

Siirry ajankohtaista sivulle »