Digibarometri 2020 pureutuu kyberturvallisuuteen – nyt tarvitaan vahvoja panostuksia

Suomi nosti sijoitustaan pronssilta hopealle vuotuisessa yhteiskunnan digitalisaation kehitystä mittaavassa digibarometrissä. Edelle kiri tänä vuonna vain Tanska. Huolestuttavana seikkana voidaan kuitenkin pitää suomalaisen yrityssektorin putoamista kolme sijaa globaalissa vertailussa. Lisäksi suomalaisyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota kyberturvallisuuteensa.

– Digibarometrillä on vakava viesti Suomelle. yritykset on jäämässä kansainvälisessä vertailussa digitalisaation takamatkalle. Nyt on kirin paikka ja tämä edellyttää vahvoja panostuksia osaamiseen, kyberturvaan, verkkoinfraan ja T&K-toimintaan, toteaa asiantuntija Leena Nyman Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Kyberturvallisuuden hyödyntämisessä muut Pohjoismaat Suomea edellä

Tämän vuoden digibarometrin teemana oli kyberturvallisuus. Suomen tilanne on tutkimuksen mukaan kohtuullisen hyvä, mutta verrokkimaat uhkaavat karata etumatkalle. Erityisesti suurimmilla yrityksillä vaikuttaa olevan kirittävää. Kaikkiaan suomalaisissa yrityksissä esimerkiksi tietovuodot olivat yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin. 

– Tietoturva näyttäytyy tutkimuksessa Suomen yrityskentän, mutta myös koko suomalaisen yhteiskunnan haasteena. Viidesosa älylaitteiden käytättäjistä ei esimerkiksi Suomessa lainkaan rajoita asentamiensa sovellusten toiminnallisia oikeuksia, vaikka tietää sen olevan mahdollista. Tietoturvaan ei siis meillä edelleenkään suhtauduta kaikilta osin aivan täysin tosissaan, selostaa Etlan tutkija Juri Mattila.

Suurin osa Suomessa toimivista yrityksistä hyödyntää valtaosin ulkopuolisia ja muualla kehitettyjä kyberturvallisuuden teknologioita ja sovelluksia, vaikka Suomessa on huipputasoista alan omaa osaamista. Suomalaiset yritykset myös ottavat kybervakuutuksia verrokkejaan harvemmin.

Kyberturvallisuus on nykyisin myös yhä suurempi osa yritysten viestintää. Barometrin huomioiden mukaan kuitenkin vain harva suomalaisyritys viesti kyberturvallisuudesta. Vain viisi prosenttia mainitsee asian verkkosivuillaan. Siksi barometrissa nostetaan aiheellisesti esiin huoli kyberturvallisuuden näkyvyydestä kilpailutekijänä ja osana yritysten strategista viestintää.

Osaajapula vaivaa – huipuilta edellytetään monipuolisia kykyjä

Barometrissa selvitettiin Suomen kyberturva-alan osaamisvajetta. Jäsenkyselymme mukaan noin 60 prosenttia on kokenut osaajapulaa ja työvoiman saatavuus koettiin merkittävimmäksi yksittäiseksi alan kasvua hidastavaksi tekijäksi. Osaajista on Suomessa pulaa ja siksi alan yritykset ovat palkanneet runsaasti työvoimaa ulkomailta. Hieman yllättävästi tekniset ammattilaiset joudutaan yhä useammin etsimään muualta Euroopasta sekä muun muassa Intian rekrytointimarkkinoilta.

– Tarvitsemme lisää kyberturvallisuuden koulutusohjelmia kaikille tasoille. Korkeakoulujen kyberturvallisuusohjelmiin tarvitaan ehdottomasti lisää aloituspaikkoja, mutta tarvitsemme myös täydennys- ja muuntokoulutusta sekä muita nopeita koulutusväyliä kasvavalle alalle, toteaa toiminnanjohtaja Mika Susi.

Tulevaisuuden teknologiat haastavat turvallisuutta

Kvanttilaskenta on tulevaisuuden turvallisuuden merkittävä haastaja. Sen aiheuttamat uhkat kyberturvallisuudelle ovat jo monin paikoin todellisia. 

– Kvanttitietokoneiden kehitys tulee todennäköisesti mahdollistamaan nykymuotoisten salaus- ja tunnistautumismenetelmien murtamisen tulevina vuosikymmeninä. Jos nykymenetelmin salatut tiedot tänään joutuvat vääriin käsiin, ne voidaan ehkä 15 vuoden kuluttua jo lukea. Jos on nähtävissä, että tiedot ovat vielä tuolloin arkaluontoisia, uhka on jo nyt otettava äärimmäisen vakavasti, Mattila huomauttaa.

Samoilla linjoilla on Jorma Mellin SSH Security Communications Oyj:stä.

– Kvanttilaskenta ja -algoritmit mullistavat digitaalisen turvallisuutemme perusteellisesti. Algoritmit ovat jo olemassa ja on vain ajan kysymys, milloin riittävän kapasiteetin kvanttikoneita saadaan käyttöön. Tämä kyseenalaistaa luottamukseen rakenteisiin, joihin digitaalinen turvallisuutemme pitkälti perustuu. Suomi on laajasti digitalisoitunut yhteiskunta ja on velvollisuutemme turvata se niin hyvin ja omavaraisesti kuin pystymme. Salaus ja algoritmit ovat viimeinen puolustuslinja kyberturvallisuudessa, joten mikä voisi olla tärkeämpi haaste johon tarttua, korostaa Mellin.

”Salaus ja algoritmit ovat viimeinen puolustuslinja kyberturvallisuudessa”

Kvanttikoneet ovat siis vasta kehittymässä, mutta kvanttilaskennan luomiin uhkiin on tarpeen ryhtyä varautumaan myös Suomessa nopeasti. Esimerkiksi yhteiskunnan kriittisiä järjestelmiä ja pitkän elinkaaren laiteinvestointeja suunniteltaessa on jo nyt ryhdyttävä vastaamaan kvanttiturvallisen salauksen ajan haasteisiin. 

– Tutkimuksissa ei ole löydetty yhtäkään nykyjärjestelmiin suoraan sopivaa kvanttiturvallista salausmenetelmää. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää, että jo lähivuosina Suomessa laadittaisiin koko yhteiskunnan laajuinen suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla eri järjestelmiä aletaan päivittää kvanttiturvalliseen muotoon, sanoo Mattila.

Pääset tutustumaan digibarometriin tästä.

Jaa:

Ajankohtaista

Siirry ajankohtaista sivulle »